Ari Rautala: Aseveljet korpisodassa

 

Loimaan Reserviupseerit ry:n jäsen, metsämaalaislähtöinen, Helsingissä asuva eversti evp. Ari Rautala esitteli Veteraanituvalla 23.10.2018 uusimman kirjansa ”Aseveljet korpisodassa – Siilasvuon III armeijakunta Vienassa 1941-1944”. Kirja on suora jatkumo Rautalan aikaisemmin kirjoittamiin sotahistoriaa koskeviin kirjoihin. Uusin kirja valottaa saksalaisten ja suomalaisten joukkojen vaiheita ja yhteistyötä jatkosodan Vienassa. Kirjassa on runsaat 400 sivua. Veteraanitupa oli jälleen lähes täysi, paikalla oli runsaat 60 kiinnostunutta.

Suomen kolmatta armeijakuntaa johti kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo. Joukot alistettiin jatkosodan alussa saksalaisille, joiden johtajana toimi kenraalieversti Paul Nikolaus von Falkenhorst. Saksalais-suomalaisten joukkojen tehtävänä oli edetä Louheen ja Vienan Kemiin, vallata Muurmanski ja Muurmannin rata. ”Operaatio Hopeakettu” kuitenkin epäonnistui. Elokuun lopulla  joukot joutuivat Kiestingissä mottiin. Ryhmä J:n (JR 53) johtajana toiminut everstiluutnantti Jussi Turtola kaatui partiomatkalla. Huomattavia tappioita kärsineinä joukot purkautuivat motista soita pitkin. ”Operaatio Hopeaketun” epäonnistuminen johti siihen, että vuoden 1942 alussa kenraali Eduard Dietl korvasi von Falkenhorstin Pohjois-Suomesta operoivien toimivien saksalaisjoukkojen johtajana.

Siilasvuon toimintaa hankaloittivat useat seikat: hänen oli otettava huomioon sekä saksalaisen esimiehensä von Falkenhorstin että Suomen puolustusvoimien ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin näkemykset. Vienan tiestö oli lähinnä polkuja, joukoille vaikeakulkuista, suot ja vesistöt muodostivat suuren osan maastosta, sääsket vaivasivat joukkoja ja huollon järjestäminen oli muun muassa em. syistä hankalaa. Kun  venäläisten vastarinta vielä oli kova, eivätkä saksalaiset pystyneet etenemään suomalaisten tahtiin, kulminoituivat ongelmat.

Puolustusvoimissa uransa luonut Ari Rautala opiskeli ennen reserviin siirtymistään Venäjän Yleisesikunta-akatemiassa ja työskenteli Suomen Moskovan suurlähetystössä puolustusasiamiehenä. Sotilasurallaan hän toimi mm. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana. Hänen aikaisemmat teoksensa ovat: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941 (2013), Itä-Karjalan takaisinvaltaus 1941 (2013) ja Karjalan armeija(2015). Teokset on kustantanut Gummerus Kustannus ja ne ovat saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista.

 

Kirjan kansi

Ari Rautala ja Matti Vainio

Esittely käynnissä

Keskellä sotaveteraani Arvo Lehtinen