KUTSU
Veteraanipäivänä 27.4.2019 vietetään Loimaan Taidetalossa, Rantatie 2, Veteraanipäivän juhlaa klo 14.00. Loimaan kaupungin tervehdys ja musiikkiesityksiä.

Seppeleen lasku Veteraanikivelle 27.4.2019 klo 13.30. Heimolinnan edessä.

Mellilässä lasketaan seppele Veteraanikivelle 26.4.2019 klo 10.00 Asemaseudun koulun läheisyydessä, koululaisten avustamana.

Kevään avantouintikausi päätetään 23.4.2019, jolloin on myös savusauna lämpöisenä.

Talvisodan päättymisen muistojuhlaa vietetään Loimaan Veteraanituvalla 13.3.2019 klo 13.00.
Tilaisuus on kaikille avoin.
Ohjelmaa ja kahvitarjoilu.

Suomen presidenttien kansanomainen puoli esitelmän aiheena Veteraanituvalla.

Tasavaltamme presidentit ovat olleet kansakuntamme kaapinpäällä tavallisten kansalaisten ulottumattomissa. On luonnollista, että heissä on myös inhimilliset piirteensä ja huumorinsa. Useimmiten ne eivät tulleet aikalaisten tietoon, mutta lähipiirille kyllä.

Professori Timo Soikkanen on Ulkoministeriön historiaa kirjoittaessaan tutustunut presidenttejä koskevaan aineistoon ja niihin sisältyviin kaskuihin ja sutkauksiin. Ståhlbergistä niitä on vähiten ja Kekkosesta eniten. Mannerheim taisi olla se, jonka edessä eniten jännitettiin. Sota-aikana ruoka-annokset olivat niukat. Marsalkka kysyi nuorelta sotilaalta: ” Kumpi on parempaa puuron kanssa maito vai marmelaadi ”.  ”Molemmat Herra Marsalkka”. Vastaus oli miellyttänyt ylipäällikköä.

Näistä asioista puhuu professori Timo Soikkanen Loimaan Veteraanituvalla keskiviikkona 6. maaliskuuta klo 18. Tilaisuus on kaikille avoin.

Avantouinti jatkuu perinteiseen tapaan Veteraanituvalla tiistaisin klo 16.00 – 20.00. Tiistaina 8.1.2019 on savusauna myös lämpimänä. Tervetuloa.

Loimaan Reserviupseerit ry:n jäsen, metsämaalaislähtöinen, Helsingissä asuva eversti evp. Ari Rautala esitteli Veteraanituvalla 23.10.2018 uusimman kirjansa ”Aseveljet korpisodassa – Siilasvuon III armeijakunta Vienassa 1941-1944”. Kirja on suora jatkumo Rautalan aikaisemmin kirjoittamiin sotahistoriaa koskeviin kirjoihin. Uusin kirja valottaa saksalaisten ja suomalaisten joukkojen vaiheita ja yhteistyötä jatkosodan Vienassa. Kirjassa on runsaat 400 sivua. Veteraanitupa oli jälleen lähes täysi, paikalla oli runsaat 60 kiinnostunutta.

Suomen kolmatta armeijakuntaa johti kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo. Joukot alistettiin jatkosodan alussa saksalaisille, joiden johtajana toimi kenraalieversti Paul Nikolaus von Falkenhorst. Saksalais-suomalaisten joukkojen tehtävänä oli edetä Louheen ja Vienan Kemiin, vallata Muurmanski ja Muurmannin rata. ”Operaatio Hopeakettu” kuitenkin epäonnistui. Elokuun lopulla  joukot joutuivat Kiestingissä mottiin. Ryhmä J:n (JR 53) johtajana toiminut everstiluutnantti Jussi Turtola kaatui partiomatkalla. Huomattavia tappioita kärsineinä joukot purkautuivat motista soita pitkin. ”Operaatio Hopeaketun” epäonnistuminen johti siihen, että vuoden 1942 alussa kenraali Eduard Dietl korvasi von Falkenhorstin Pohjois-Suomesta operoivien toimivien saksalaisjoukkojen johtajana.

Siilasvuon toimintaa hankaloittivat useat seikat: hänen oli otettava huomioon sekä saksalaisen esimiehensä von Falkenhorstin että Suomen puolustusvoimien ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin näkemykset. Vienan tiestö oli lähinnä polkuja, joukoille vaikeakulkuista, suot ja vesistöt muodostivat suuren osan maastosta, sääsket vaivasivat joukkoja ja huollon järjestäminen oli muun muassa em. syistä hankalaa. Kun  venäläisten vastarinta vielä oli kova, eivätkä saksalaiset pystyneet etenemään suomalaisten tahtiin, kulminoituivat ongelmat.

Puolustusvoimissa uransa luonut Ari Rautala opiskeli ennen reserviin siirtymistään Venäjän Yleisesikunta-akatemiassa ja työskenteli Suomen Moskovan suurlähetystössä puolustusasiamiehenä. Sotilasurallaan hän toimi mm. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana. Hänen aikaisemmat teoksensa ovat: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941 (2013), Itä-Karjalan takaisinvaltaus 1941 (2013) ja Karjalan armeija(2015). Teokset on kustantanut Gummerus Kustannus ja ne ovat saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Kirjan kansi

Ari Rautala ja Matti Vainio

Esittely käynnissä

Keskellä sotaveteraani Arvo Lehtinen

Avantouintikausi aloitetaan kylmänvedenuinnilla ja savusaunalla tiistaina 30.10 klo 16 – 20
Tervetuloa uudet ja jo aikaisemminkin käyneet uimarit.

Jälleen on aika pitää syksyn lehtien haravointirupeama ja muutenkin tuvan alueen siivoustalkoot, keskiviikkona 17.10 klo 09.00 alkaen. Perinteisesti talkoiden yhteydessä naisjaoston edustajat laittavat myös talkooväelle lounasta. Ota harava ja hanskat mukaan.

Loimaan Sotaveteraanit järjesti syyskuun 2018 alussa retken, jossa kohteena olivat Lohjalla oleva Kaarteen Kotimuseo ja Helsingissä sijaitseva Mannerheim-museo. Mannerheim-museossa oli valokuvaus kielletty, mutta Kaarteen Kotimuseossa erityisen sallittua. Täällä oli esillä mm. Mannerheimristin Ritarin no 69 Lauri Vilhelm Nissisen kunniamerkit.

Tässä muutama kuva matkalaisista ja museosta. Kuvat Seppo Solla.

Retken osanottajat ryhmäkuvassa. Edessä keskellä museon omistaja Kalervo Kaarre.

Matkalaiset toivotetaan tervetulleiksi. Vas. Teija Kaarre.

Harvinainen panssarivaunukonepistooli.

Lottakanttiini

Teija Kaarteen (oikealla) mosaiikkitaidetta.

Lauri Vilhelm Nissisen, ritari 69, kunniamerkit.

Mellilän Sotainvalidien osastolippu luovutettiin 18.7.2018 Loimaan Veteraanipuisto säätiö sr:n ylläpitämän Veteraanituvan säilytettäväksi. Lipun kantolaitteineen luovuttivat sotainvalidiyhdistyksen viimeiset toimihenkilöt, puheenjohtaja Olli Lintula ja sihteeri Torsti Penttilä everstiluutnantti evp Markku Laurisen avustamana ja vastaanottajana toimi säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Vainio. Samassa yhteydessä luovutettiin yhdistyksen kunniavartioissa käyttämä Suomen lippu Mellilän Menninkäiset partioyhdistykselle perinteen jatkamiseksi ja käytettäväksi edelleen sopivissa tilaisuuksissa.

Mellilän Sotainvalidit ry perustettiin 25.02.1955 sotainvalidien ja heidän leskiensä huoltotoiminnasta huolehtimaan. Jäseniä yhdistyksessä oli korkeimmillaan 55 ja puolisot lisäksi. Jäsenten kohdatessa viimeisen iltahuudon, toiminta ja tarve tätä työtä tekevälle yhdistykselle väheni ja siksi toiminta oman yhdistyksen puitteissa lopetettiin virallisesti 31.12.2015. Samalla jäljellä olevat varat luovutettiin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti Sotainvalidien Varsinais-Suomen yhdistykselle käytettäväksi edelleen ensisijaisesti paikkakunnan sotainvalidien ja heidän leskiensä huoltotoimintaan. Yhdistyksen lippu haluttiin luovuttaa paikalliselle veteraanien perinnetyötä hoitavalle taholle. Suomen lipun uskotaan jatkavan partiolaisten käytössä ja hallinnassa sitä perinnettä ja työtä, jota lippu on invalidiyhdistykselläkin tehnyt.

Lipun naulaustilaisuus 14.4.1991 Metsästysmaja Pahkapirtillä, kuvassa vasemmalta Heikki Kreula, Vieno Penttilä, Reino Ruokonen, Vilho Koivisto, Reino Tuomola, Antti Saarinen, Ahti Lahti, Aimo Lintula ja Tarmo Mäntylä

Luovutustilaisuus 18.7.2018 Veteraanituvalla, seisomassa vasemmalta Olli Lintula, Matti Vainio, Torsti Penttilä ja Markku Laurinen