Esitelmätilaisuus veteraanituvalla 15.4.2026 klo18.00

Kaikilla avoin esitelmätilaisuus Veteraanituvalla ke. 15.4.2026 klo 18

Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri pitää esityksen aiheesta

Ukrainan sota ja uusi maailmanjärjestys

Esitys perustuu kirjaan Timo Hellenberg – Pekka Visuri, Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys (Into Kustannus 2026)

Ukrainassa käydyn sodan sisäiset ja ulkoiset syyt, tapahtumat sekä kytkeytyminen kansainvälisen politiikan murrosvaiheeseen ovat ajankohtaisia kysymyksiä. Kriisi Ukrainassa ei ole ollut yhden päätöksen tai yhden poliittisen kamppailun seurausta vaan pitkä ja monimutkainen tapahtumaketju.

Eurooppa ajautui kriisiin asteittain – erilaisten identiteettien, taloudellisten sidosten ja vastakkaisten turvallisuuskäsitysten törmäysten kautta.

Ukrainan itsenäistyessä Neuvostoliiton hajoamisen myötä vuoden 1991 lopulla sen rajojen sisälle jäi noin 12 miljoonaa kansallisuudeltaan venäläistä ihmistä ja taloudet olivat Venäjän kanssa syvästi kietoutuneet toisiinsa. Läntiset ja Venäjän turvallisuusnäkemykset erosivat toisistaan jyrkästi ja alkoivat vaikuttaa tilanteeseen välialueilla. Ukrainaa repivät sekä sisäiset jakolinjat että sen sijainti kahden vastakkaisen valtablokin välissä.

Euroopan unionin Ukrainalle vuonna 2013 valmistelema assosiaatiosopimus laukaisi tapahtumaketjun, joka ei pysynyt hallinnassa. Kiovan Maidanin mielenosoitusten kärjistyminen ja väkivaltainen vallanvaihto helmikuussa 2014 johtivat Krimin miehitykseen ja kohta sisällissotaan.

Konfliktissa erottuu kolme päävaihetta

2014–2021: Sisällissota Itä-Ukrainassa ja siihen liittyneet lännen vastatoimet sekä Minskin aseleposopimusten epäonnistuminen.

2022: Venäjän laajamittainen hyökkäys Kiovan suunnalla ja Mustanmeren rannikon alueilla sekä Ukrainan vastahyökkäykset.

2023–2025: Pitkittynyt kulutussota ja lännen Ukrainalle antaman tuen vähittäinen heikentyminen.

Ukrainan sodan aikana maailman valtasuhteet ovat muuttuneet: Kiina on noussut selvästi Yhdysvaltojen haastajaksi, Aasia vahvistunut ja läntisen Euroopan strateginen painoarvo heikentynyt.

Kolme suurta opetusta

Turvallisuuspolitiikan pitäisi ensi sijassa keskittyä sotien estämiseen ja kriisien hallintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska sodan alettua sen kulkuun on vaikea vaikuttaa.

Ukrainan sisäistä monimuotoisuutta ei voi ohittaa: liittovaltiomallit ja alueellinen autonomia olisivat olleet sisäisesti hajanaiselle maalle käyttökelpoisia ratkaisuja, mutta niitä ei kyetty toteuttamaan.

Kestävä rauha syntyy vain, jos kaikki osapuolet kokevat sen vastaavan realiteetteja.

Uudessa tilanteessa Yhdysvallat ei enää halua ottaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Eurooppalaisten valtioiden ja kansojen tulee vakauttaa tilanne ja saada kriisikehitys pysähtymään